Upeat 2 päivää Revlonin hiusmallina

Tässä malliesimerkki siitä, kuinka sandaalit ja sukat saa myös näyttämään hyvältä yhdistelmältä!

Muistan, kun pienenä tyttönä (noin 6v.) halusin ehdottomasti mustat hiukset. Pellavapäinen blondi oli jo niin nähty juttu.

Syystä tai toisesta meidän perheen luottokampaaja ei kuitenkaan suostunut värjäystä suorittamaan, joten idea jäi vain ajatustasolle tuolloin. Jatkettiin siis perinteisellä mallilla, joka oli varmastikin jokaisen blondin pikkutytön unelma heti mustien hiusten jälkeen; Pikku Myy -kampaus!

Pikku Myy -wannabe. Oliskohan tullut justiinsa ansoitettua isoveljen huoneen lattia joillain kivuliailla ”leluilla”?

Vuosia myöhemmin, ja kiitollisena luottokampaajan itsepäisyydestä, koitti kuitenkin se hetki, kun aloin pohtimaan aikuisten oikeasti, että jotain kivaa vois olla nyt sopiva aika kokeilla hiuksiin.

Viime Halloweenina laitoin sentään vähän väriä päähän peruukin muodossa. Peruukin lisäksi kokeilin myös ensimmäistä kertaa irtoripsiä! Legendaarinen päivä Pirttihirmun elämässä!

En ole oikein ikinä ollut kovin hyvä pitämään omista hiuksista mitään sen erityisempää huolta. Viime kuussakin totesin keittiössä miestä odotellessani, että jumaliste, kun noita kaks-kolme-neljähaaraisia näyttäisi löytyvän omasta kuontalosta useampikin. Hiukset sattuivat olemaan sopivasti letillä, joten nappasin lähimmät sakset, vedin roskistelineen lähelle, ja napsautin latvoista 5 senttiä pois. Tosi simppeli ja nopea toimenpide. Lopputuloksesta en lähde kertomaan sen tarkemmin. 😬

Idea hiusten värjäämisestä syntyi kuitenkin noin kuukausi sitten, kun juttelin rakkaalle Possulleni, että saattais oikeasti olla tosi kiva kokeilla jotain uutta väriä päähän. Ajattelin jo tuolloin, että jos lähtisin kokeilemaan, niin ei laitettais tylsästi vain pelkkiä raitoja, vaan mentäisiin kunnolla all-in!

Nooh, 6. päivä maaliskuuta meidän perhetuttu Nina postasi omalle Facebook-seinällensä, että Revlon Professional etsii hiusmalleja heidän tulevaan näytökseen. Alla kuvakaappaus tästä:

Vastasinkin kyseiseen viestiketjuun, että ”Just mietin pari viikkoa sit Janille ääneen, et tekis mieli laittaa vähän jotain väriä päähän, mutta en taida kuitenkaan uskaltaa. 😅 ”  Appiukko oli tullut meille kylään, ja mietin miehillekin sitten ääneen, että tuo kuvassa vasemmanpuolimmaisin hiustyyli olisi ihana – jos vain siis uskaltaisin lähteä malliksi.

Mietin tuota oikeasti muutaman tunnin ajan, mutta sitten aloin nysvöilemään ja ajattelin, että antaa olla, ei musta ole siihen.

Viikkoa myöhemmin kohtalo puuttui kuitenkin peliin, ja Nina laittoi mulle viime keskiviikkona yksityisviestiä, että vielä yhtä hiusmallia kaivattais:

Ja kylläpäs se sitten sattuikin, että kyseessä oli juuri se hiusmalli, josta tykkäsin eniten!

Siinä sitten kädet hikoillen (ne hikoili ihan oikeasti) aloin miettimään, että eikö tää ole nyt sellainen meant to be -kohtalojuttu, johon mun pitää tarttua? Onhan? Joohan?

On, on, on!

Varmistin vielä esimieheltä töistä, että olisko OK, jos olisin toimistolta poissa kaksi päivää. Sieltä annettiin vihreää valoa!

Laitoin Ninalle heti viestiä, että mielelläni tulen mukaan, jos he vain huolivat. Siinä sitten aloin intoilemaan, että huisia, kuinka jännää! Sitten tosin tajusin, että ei kai se välttämättä ole vielä varmaa, että mä edes pääsen hiusmalliksi. Voihan se hyvin olla niinkin, että sinne on jo ehditty hommaamaan joku toinen sillä välin, kun mä olen hikoiluttanut käsiäni.

Ninalta viestiä odotellessani sitten ramppasin pariin kertaan kylppärin peilin eteen katsomaan omia, 29 vuotta vaaleina olleita hiuksiani, ja toivoin sormet ristissä, että kunpa pääsisin hiusmalliksi. Appiukkokin nauroi, että on se ihmismieli hassu, kun ensin ei meinaa millään saada päätöstä tehtyä, ja sitten seuraavana onkin jo toivomassa, että kunpa sitä pääsisikin osallistumaan. 😅

Nina soitti sitten vielä illalla ja kertoi, että pääsen mukaan (WOHHOO!), ja käytiin nopeasti lävitse seuraavien päivien agenda.

Torstaina sitten suuntasin puoli kahdeksitoista Helsingin Mechelininkadulla sijaitsevaan Revolution Hair -nimiseen parturi-kampaamoon, jossa tapasin myös muut hiusmallit ja laitettiin kaikille värit päähän. Mun kohdalla päätettiin tehdä hiusten leikkauksen suhteen viimeistelyt vasta seuraavana päivänä näytöksessä, joten torstaina sitten vain napsastiin noin 15 senttiä pois hiusten pituudesta sekä leikattiin otsatukka, jonka jälkeen laitettiin vielä värit päähän.

Torstaiaamuna hiukset näytti vielä tältä.

Ennen kuin mun hiuksia alettiin operoimaan, niin superihana kampaaja, Petra Härkönen, näytti vielä kuvan tulevasta hiusmallista sekä varmisti, että onko jotain, mitä mun hiuksille ei saisi tehdä (esim. otsatukkaa). Vastasin suoraan, että annan ammattilaisille täysin vapaat kädet mun pään suhteen, joten antaa vain palaa. Hiukset ovat kuitenkin uusiutuva luonnonvara, niin kerran jos hiusmallina ollaan, niin ollaan sitten kunnolla. 😉

Yhteensä kampaamossa vierähti 5,5 tuntia, mutta ei se niin pitkältä ajalta tuntunut – ja kuinka luksusta olikaan päästä huippuosaajien käsittelyyn! Meistä pidettiin vielä todella hyvää huoltakin koko visiitin ajan; oli juotavaa ja syötävää, ja kampaajien häärätessä ympärillä meillä oli mahtava avustaja, Jenni, joka piti huolen, että kahvia oli kupissa tai hedelmiä naposteltavana. 🙂

Oli myöskin todella mielenkiintoista päästä seuraamaan läheltä, miten tarkkaa työtä kampaajat tekevät leikkaus- ja värjäystöitä tehdessään!

En ollut myöskään ikinä saanut niin paljon foliota päähäni, joten omia ennätyksiä rikottiin tällä käynnillä useampia!

Kaiken kaikkiaan todella mukava kampaamokäynti! ❤

Revolution Hairista päästyäni treffattiin vielä äidin kanssa Tikkurilassa kahvin merkeissä, ja pitihän se heti ottaa kuva uusista ja melkein valmiista hiuksista, kun kerran näin pitkälle päästiin – ja ystävätkin odottelivat kuumeisesti kuvaa uudesta päästä… ja appiukko!

Tässä melkein valmiit hiukset!

Seuraavana päivänä olikin sitten vuorossa näytös Vehkalan Fashion Centerissä.

Miehelläkin sattui olemaan sopivasti vapaapäivä työmaalta, niin hän tuli kuvaajaksi paikalle:

Klo 9.30 saavuttiin Vehkalan Fashion Centeriin.
Meillä oli yksi huone käytössämme, missä pukeuduttiin, laitettiin meikit ja hiukset – sekä tietysti juotiin myös skumppaa! ❤
Tässä Revlonin tiimiä. Meidän hiukset priimakuntoon laittoivat kuvassa vasemmalla seisova Sinan Šabić sekä neljä upeaa naista oikealta puolelta, Milka Waltonen, Petra Härkönen (Petra taiteili mun hiukset), Rosa Roos ja Henna Rautiainen.
Meikkiä ja skumppaa. 🙂 Tiia Majaluoma loihti meille näyttävät näytösmeikit.
Hiusten pesun ja meikin jälkeen siirryttiin lavalle, jossa Petra leikkasi hiukset vielä oikeaan muotoonsa.
Näytösten välissä käytiin takahuoneessa kuivaamassa hiukset.
Sitten taas kuivien hiusten kanssa lavalle viimeistelyyn.

Ihmiselle, jolla ei ole minkäänlaista aikaisempaa mallikokemusta, tämä oli ehdottomasti mahtava kokemus, ja oon todella iloinen, että tuli lähdettyä pienestä alkujahkailusta huolimatta! Lavalla olo oli itselle yllättävän jännittävää, ja en oikein tiennyt, että saako tässä hymyillä vai pitääkö olla vakavan näköisenä, ja sitten taas tuntu, että jännitti niin paljon, ettei kannattanut edes yrittää hymyillä. 😅

Perjantaina kotiin päästyä pesin näytösmeikit naamalta, ja makuuhuoneen ikkunasta paistoi vielä ilta-aurinko mukavasti sisään, niin sain otettua vielä kuvat ihanista hiuksista vähän enemmän omannäköisillä meikeillä. 🙂

On todella hienoa, että hiusmalliksi päästäkseen ei tarvitse pyöriä mallin mitoissa. Suosittelen todella, todella lämpimästi mukaan lähtemistä, jos vain mahdollisuus osuu kohdalle! Hiusmallina olemisessa on myös se mahtava pointti, että silloin tulee todennäköisesti kokeiltua jotain aivan uutta, kuin mitä ei olisi tavan kampaamokäynnillä ehkä uskaltanut edes miettiä. Lopputuloskin saattaa yllättää erittäin positiivisesti! 🙂

Revlonin hiusmalliksi pääseminen listautuu omaan top 10 -kokemuskategoriaani, ja suuri kiitos siitä kuuluu Ninalle, Revlonille, Revolution Hairin tiimille sekä ihanalle Petralle! ❤

 

Kiittäen ja kumartaen,

Onnellinen punapää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s