Saako jo muuttaa?

Pidin tänään etätyöpäivän, kun tuo meidän sähköjänis loukkasi eilen tassunsa aika pahasti, ja kaveri tarvitsi vahtijaa katsomaan perään, ettei sidokset lähde öö… ”vahingossa” repsottamaan. Tänään on siis istuttu sohvalla koko päivä läppäriä tuijottaen samalla, kun Pallo on tuhahdellut ja murjottanut eteisen lattialla kärsivän näköisenä huonoa kohtaloaan.

Täällä kotosalla ollessa iski sitten todella kova hinku päästä jo muuttamaan.

Pieni toipilas.

Kyllähän se on ollut alusta asti tiedossa, että tämä vuokra-asunto toimii vain väliaikaisena majoituksena, kunnes se oma oikea koti valmistuu. Juuri ehkä sen takia tähän asuntoon ei ole niin kiintynytkään. Fiilis on vähän samanlainen, kuin jos yöpyisi hotellihuoneessa; pari ensimmäistä yötä on tosi jees, mutta sitten alkaa tympiintymään siihen epäkäytännöllisyyteen ja tilanpuutteeseen.

Janillahan paloi jo ensimmäisenä iltana hermo meidän vuokra-asunnon vanhanaikaiseen lieteenkin, joka ei lämmennytkään ihan yhtä nopeasti kuin totuttu induktioliesi. Siinä sitten mies kiroili samalla, kun keitteli makaroneja ja selaili kännykällä, löytyisikö jostain 50 cm leveä induktioliesi tarjouksesta. Induktioliesi jäi kuitenkin kaupan hyllylle, ja herra pystyy nykyään keittelemään makaronit ärräpäitä säästellen vaikka kokkaustilaa ei juuri olekaan. 😉

Nopeasti sitä tottuu, kun on pakko!

Tilanpuute silti harmittaa, sillä koirien kanssa oli ihana rehata vanhassa kodissa, jossa painitilaa riitti yllin kyllin, ja pystyttiin helposti leikkimään piilosta tai muuten vain hupsuttelemaan.

Jani isoveljensä Markuksen kanssa aloittamassa laminaatin purkua meidän vanhassa kodissa.

Toinen asia, mitä on ollut viime aikoina tosi kova ikävä on oma piha.

Omassa pihassa on se ihana puoli, että kun tekee mieli mennä haistelemaan raikasta ulkoilmaa, niin voi vain avata oven ja villasukat jalassa tepastella pihalle. Täällä se ei oikein onnistu; jos menet parvekkeelle virkistymään, niin alapuolella on aika varmasti tupakoija nauttimassa myös kauniista talvisäästä. Sitä ei myöskään todennäköisesti halua näyttäytyä naapureillensa pelkissä villasukissa ja XXL-kokoisessa yöpaidassa…

Parhautta on kevätaamuisin mennä oman terassin portaille nauttimaan pikkuhiljaa lämmittävistä päivän ensimmäisistä auringonsäteistä. ❤

Kolmas asia, jota myös odotan innolla on oman pihan haravointi! Se vain on niin 👌! Rakkuloita tulee käteen kun heilut haravan kanssa kahdeksan tuntia pihalla, mutta ai että, kun kyljet kiittää! En ole itse mikään kuntosali-ihminen, mutta pihatyöt on kyllä sellaista hommaa, johon voin ryhtyä ihan koska tahansa!

Yksi positiivinen yllätys kerrostaluasumiseen muuten mahtuu! Jännitin nimittäin todella paljon meidän koirien pärjäämistä kerrostalossa. Meidän Pallo on aika haukkuherkkä yksilö, joten kuvittelin jo yli vuosi sitten kauhuskenaarioita siitä, kuinka joudutaan vaihtamaan vuokra-asuntoa parin kuukauden välein, kun karvakuonohuligaanit hommaa meille häädön mekkaloinnin takia. Kaikkien yllätykseksi koirat ovat kuitenkin tottuneet rappukäytävästä kuuluviin ääniin tosi hyvin, ja yhtäkään kommenttia tai varoitusta ei olla saatu naapureilta tai taloyhtiöltä. Kiitän ja kumarran asukkaiden huonoa kuuloaistia! ❤

Mutta tosissaan! Meidän Kalkkirannan talo on vielä aika keskeneräinen, joten muutto ei nyt taida tulla kysymykseen vielä muutamaan kuukauteen:

Kyllähän tuo varmaan vähän tuulelta suojaisi, mutta saattaisi sitä silti olla aika orpo olo tuolla yöpyä. Josko sitä siis malttaisi vielä mielensä ja kiltisti pitäisi vuokrasopimuksen voimassa. 😬

Nyt huhtikuussahan tulee vuosi täyteen, kun ollaan asuttu tässä meidän vuokra-asunnossa. Onhan tämä kuitenkin ihan kodin näköinen, ja todella nopeasti on täällä vuosikin vierähtänyt! Oikein käypä koti siis, vaikka välillä onkin kovat kaipuut takaisin omakotitaloasumiseen.

Ensimmäinen aamupala tuli nautittua nykyisessä vuokra-asunnossa 4.4.2017.

Yritin muuten tänään googletella inspiraatiokuvia tätä muuttohalua helpottamaan, ja tummiin lattioihin liittyen löysin ainoastaan yhden kivan kuvan:

Kuva: https://dragon2525.deviantart.com/gallery/

Mua on välillä vähän pelottanut se, että onko tuo meidän lattialaatta liian tumma, vaikka aivan hurjan siisti onkin, mutta tän kuvan nähdessäni totesin, että ei ole! Netissä oli paljon kuvia pienemmistä taloista, joihin oli laitettu tumma lattia, ja monessa tumma lattia sai tilan näyttämään todella ahtaalta. Meille tulee kuitenkin korkea katto, paljon ikkunoita sekä avaraa tilaa, joten uskon, että meidän valinta tulee sopimaan taloon kuin nenä päähän! Tummaan laattalattiaan on myös kiva yhdistellä puuta sekä luonnonvalkoisia villamattoja, jotka tuovat tilaan kivaa pehmeyttä (ja pörröisyyttä!). Villamatoista on tullut mun ehdoton kestosuosikki, sillä ne on aivan mahtavia pitää puhtaana! Koirat myös nauttivat, kun villaa vasten on kiva kiehnätä varsinkin sadepäivien kävelylenkkien jälkeen. 🙂

Ajattelin tässä muutoinkin alkaa nyt vähän enemmän selailemaan inspiraatiokuvia ja kehittelemään itselleni tarkempaa visiota tulevan kodin sisustuksesta. Katsotaan myöhemmin blogikirjoituksen muodossa, mitä olen saanut aikaan!

 

Mies toi juuri punaviinilasin käteen, niin nyt on varmaan aika rentoutua ja katsella sohvalta, mitä tuo herra päättää tänään kokkailla, ja kuinka monta ärräpäätä mahtaa tänään päästä suusta! 😉

 

Mukavaa ja rentouttavaa torstai-iltaa toivottaen,

Pirttihirmu

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s